Kurssin aikana olemme tutustuneet paitsi kaikkein yleisimpiin some-työkaluihin, myös verkon tärkeimpiin kehitystrendeihin. Koska aktiivisia osallistujia kurssilla oli varsin vähän, monikaan hyvä keskustelu ei päässyt verkossa alkua pidemmälle. Sitäkin enemmän kyllä keskusteltiin naamakkain, erityisesti kurssin alussa, ja näiden keskustelujen toivon jatkuvan myös kurssin päätyttyä.

Opittua voi mitata yksinkertaisella ja konkreettisella kysymyksellä: Mitä teen kurssin jälkeen toisin kuin ennen? Kurssiblogien perusteella lähes jokainen löysi itselleen mieluisen some-työkalun, josta on hyötyä päivittäisessä (työ)elämässä. Tyytyväisin olen kuitenkin siitä, miten kaikki ovat oppineet ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan sosiaalista mediaa ja verkon vuorovaikutusta.

Poliisiammattikorkeakoulun tapaisessa suljetussa ympäristössä on vaikeaa pysyä mukana toimintaympäristön ja oman alan kehityksessä. Toivottavasti tämä kurssi toimii alkusysäyksenä kehityksen seuraamiselle myös jatkossa.

Lähetän jokaiselle kurssilaiselle vielä henkilökohtaisen viestin ja ohjeet jatkoon. Viestin liitteenä seuraa todistus osallistumisesta tai kurssin suorittamisesta.

Kiitos kaikille kurssilaisille. Tapaamisiin verkossa!

hollannin päivi

Loppuarviointina toivon, että reflektoit blogissasi kaikkea kurssilla oppimaasi. Mitä tästä jäi käteen? Ovatko jotkin työtapasi muuttuneet? Onko suhteesi verkkoon muuttunut jotenkin?

Entä mitä mieltä olet kurssin toteutustavasta? Oliko vertaisoppiminen mielestäsi hyvä juttu, vai olisitko kaivannut opelta aktiivisempaa ohjausotetta? Jos sinulla on kokemusta verkko-oppimisesta, voisit myös pohtia blogin toimivuutta oppimisalustana muihin perinteisempiin (esim. Optima, Moodle, WebCT) verrattuna.

Jos haluat, voit arvostella vielä kurssin oppisisältöjä – ohjeet arvosteluun löytyvät väliarvioinnin yhteydestä.

Hyvänä tarkoituksena oli järjestää kurssin päättäjäiset ihan livenä, mutta aikatauluja ei saatu sopimaan. Toivottavasti löydätte päättäjäisille sopivan ajan sitten kesälomien jälkeen – te kurssilaiset olette kyllä juhlanne ansainneet. Vastuun päättäjäisten organisoinnista nakitan täten Tuuli K.:lle ja Marikalle.

Teen kurssista vielä loppuyhteenvedon, kunhan suurin osa teistä on saanut loppuarviointinsa tehtyä – toivottavasti viimeistään heinäkuun alussa. Laitan valmiista yhteenvedosta teille tiedon s-postilla.

Tässä osiossa

• opit, mitä tarkoitetaan reaaliaikaisella webillä
• tutustut reaaliaikaisen webin neljään tärkeään kehityssuuntaan
• pääset pohtimaan sitä, millainen voisi olla reaaliaikainen kirjasto
• kuulet aikomusverkosta ja sen merkityksestä.

Reaaliaikainen web: tässä ja nyt

Tosiaikainen verkko, reaaliaikainen web (real-time web) koostuu tekniikoista ja käytänteistä, joilla käyttäjä saa informaation käyttöönsä heti sen ilmestyttyä, siis reaaliajassa. Välissä ei tarvita erikoisia tekniikoita eikä käyttäjän itse tarvitse esim. tarkistaa mahdollisia päivityksiä. Yksi tunnetuimmista reaaliaikaisen webin esimerkeistä lienee Twitter, johon tutustuimme mikroblogien yhteydessä. 

Reaaliaikaisen webin trendit

Bernard Moon näkee reaaliaikaisen webin kehityksessä neljä päätrendiä:

1. Reaaliaikainen yhteistyö, erityisesti yritysten sisäisissä työprosesseissa (esim. yhteisöllinen kirjoittaminen reaaliajassa)

2. Reaaliaikaiseen tietoon perustuvat analyysit, esim. karttapohjaiset palvelut joihin tulee tietoa sen hetken tapahtumista (konsertti alkamassa stadikalla), liikennetiedoista (Paasikiven-Kekkosentiellä onnettomuus, liikenne tukossa) yms.

3. Reaaliaikaisen tiedon haku, esim. voit katsoa, mitä mieltä edellisiltaisesta  AC/DC:n konsertista oltiin ja päättää sen perusteella, kannattaako sinne tänään mennä.

4. Reaali-aikainen kauppa, esim. kauppias voi määritellä hedelmien hinnan niiden tuoreustietojen mukaan (tuore=kallis, vähemmän tuore=halpa), energian hinta perustuu reaaliaikaiseen tietoon kustannuksista  (tuulivoimalla tuotettu sähkö on halvempaa tuulisella säällä jne.)

Aikomusverkko haastaa reaaliaikaisen webin

Reaaliaikaiselle webille on povattu haastajaa aikomukseen perustuvasta verkosta. Kun reaaliaikaisessa verkossa liikkuu tieto siitä, mitä ihmiset ovat juuri sillä hetkellä tekemässä, aikomusverkossa hyödynnetään tietoa siitä mitä ihmiset kertovat aikovansa tehdä, missä ja kenen kanssa. Jeremiah Owyang kuvaa verkkojen eroa havainnollisessa taulukossaan näin:

Reaaliaikaisen verkon vaikutus käyttäjien odotuksiin

Google on vaikuttanut ihmisten tietokäyttäytymiseen ja odotuksiin ehkä enemmän kuin mikään muu sitten painotekniikan keksimisen. Onkin todennäköistä, että reaaliaikaisten verkkopalveluiden yleistyessä myös käyttäjien odotukset tulevat muuttumaan. Tämä tulee luonnollisesti heijastumaan myös kirjastoihin ja niiden palveluihin. 

Tehtävät

1. Tutustu ACRL:n blogissa korkeakoulukirjastolaisten pohdintaan siitä, millainen tulevaisuuden reaaliaikainen kirjasto voisi olla. (Suomenkielisen yhteenvedon löydät Verkostouutisista.) Tutustu myös  Jaakkokeskarin pohdintoihin samasta aiheesta.

2. Pohdi blogissasi sitä, mitä vaikutuksia reaaliaikaisella verkolla voisi kirjastolle olla? Millainen on sinun reaaliaikainen kirjastosi? Mitä uhkia tai vahvuuksia siinä näet?

3. Kommentoi vähintään yhden kurssikaverisi blogikirjoitusta.

Kiinnostuitko? Lue lisää:

Aalto, Tuija. Reaaliaikainen web pakottaa suodattamaan tietovirtoja. Tuhat sanaa 31.12.2009

Axon, Samuel. 5 big reak-time trends of 2009. Mashable 27.12.2009

Cameron, Chris. YouTube adds real-time discussion support with Google moderator. ReadWriteWeb 28.5.2010

Kirkpatrick, Marshall. Intorudction to the real-time web. ReadWriteWeb 12.5.2009

Kirkpatrick, Marshall. Explaining the real-time web in 100 words or less. ReadWriteWeb 22.9.2009

Kirkpatrick, Marshall. New Netvibes will be world’s biggest real-time feeder. ReadWriteWeb 31.12.2009

Moon, Bernard. 4 emerging trends of the real-time web. Mashable 29.10.2009

Owyang, Jeremiah. When real-time web is not fast enough: the intention web. Web strategy 4.12.2009

Owyang, Jeremiah. To the future! A list of intention enabled websites. Web strategy 17.12.2009

Smarty, Ann. How to search the web real-time. ProductiveWise 7.10.2009

StevenB. Real-Time Web Likely To Shift User Expectations. ACRLog 7.1.2010

Sula Pinta -podcast no 47: Tosiaikaweb lisää kierroksia verkkoviestintään (kesto 53 min)

Tonteri, Petri. Pragmaattinen web. Sorvinpenkki 21.11.2009

Tässä osiossa

• opit, mitä tarkoitetaan semanttisella webillä
• opit, mikä on ontologia ja sen suhde semanttiseen webiin
• tutustut suomalaiseen ontologiakehitykseen ja SeCoon
• tutustut ontologioita hyödyntäviin portaaleihin

Semanttinen web

Kuten jo kurssin alussa opimme, semanttinen web liittyy parempaan käytettävyyteen. Semanttisen webin tavoitteena on auttaa tietojärjestelmiä ymmärtämään verkon tekstisisältöjä. Otetaanpa esimerkiksi suomenkielinen sana kuusi, jolla saatetaan tarkoittaa numeroa, puuta tai henkilön sukunimeä; semanttisissa järjestelmissä voidaan metatiedon ja ontologioiden avulla kertoa hakujärjestelmille, mistä merkityksestä kulloinkin on kyse.  Näin hakutuloksen relevanssi paranee huomattavasti. Ontologiat mahdollistavat myös erilaisten sisältöjen yhdistelyn: tekstejä, karttoja, kuvia ja vaikkapa tietokantoja voidaan linkittää aivan uusin tavoin.

Ontologia kertoo suhteista

Ontologia, oppi olevaisesta, viittaa tietotekniikassa luokittelujärjestelmään, jossa käsitteiden lisäksi kuvataan niiden suhteita. Meille ehkä tutuin ontologia lienee YSO, yleinen suomalainen ontologia, joka perustuu Yleiseen suomalaiseen asiasanastoon. Museoalan ontologia MAO perustuu Museoalan asiasanasto MASAan.

SeCo: suomalaista ontolgiakehitystä

Kiitos suomalaisesta ontologiakehityksestä kuuluu ennen muuta Teknillisen korkeakoulun (nykyisen Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun) alla toimivalle Semanttisen laskennan tutkimusryhmälle (SeCo) ja sen FinnONTO-projekteille. SeCo on yhteistyössä palvelun- ja sisällöntuottajien kanssa onnistunut saamaan ihan uskomattomia tuloksia:

1. Suomen keskeisimpien asiasanastojen pohjalta on kehitetty kattavia ontologioita (YSO, MAO, SUO, TOIMO, VALO, MUOTO jne.)

2. Kansallinen ontologiakirjasto ja -palvelin ONKI kokoaa yhteen maan ontologiat sekä tarjoaa erilaisia palveluita ontologioiden kehittäjille, tiedon indeksoijille ja meille tavallisille tiedon hakijoille.

3. Ontolgiakehityksessä tavittavat työkalut ja kilkkeet on alusta asti jaettu vapaaseen käyttöön.

4. Ontologioiden tuomia mahdollisuuksia on mallinnettu ja pilotoitu useissa portaalihankkeissa (esim. MuseoSuomi, TerveSuomi).

Suomen vahvuus on sen pienuudessa

Semanttinen web on edennyt hitaasti, sillä ontologioiden rakentaminen on työlästä ja aikaavievää puuhaa. Suomi on kehityksen kärkimaita, sillä pienessä maassa yhteistyö on helppoa. Eero Hyvönen, SeCon vetäjä, kuvaa tilannetta näin:

“Suomi on semanttisessa webissä eturintamassa, osittain senkin takia, että pienessä maassa on helppoa kerätä yhteen kaikki keskeiset tahot – luoda kansallinen laboratorio. ” (lähde)

SeCon ONKI-palvelimelle onkin saatu koottua kaikki Suomen merkittävimmät sanastot ja niiden pohjalta rakennetut ontologiat. Kenties jonankin päivänä myös POLAS  “ontologisoidaan”?

Tehtävä

1. Avaa Kulttuurisampo ja tutustu sen toimintaan. Aloita lukemalla ohjeet, joissa neuvotaan mm. selailu kartan mukaan ja asioilla/henkilöillä olevien yhteyksien mukaan. Valitse itseäsi kiinnostava maantieteellinen alue tai muu aihe, ja tutki miten se näyttäytyy Kulttuurisammossa.

2. Kirjoita blogissa kokemuksistasi. Mitä hyvää, mitä huonoa? Yllättikö jokin sinut, ja miten?

3. Kommentoi vähintään yhtä kurssikaverisi blogikirjoitusta.

Kiinnostuitko? Lue lisää:

Berners-Lee, Tim & James Hendler, James & Lassila, Ora. The semantic web. Scientific American, May 2001. 

FinnONTO — Suomalaiset semanttisen webin ontologiat (2003-2012)

Hyvönen, Eero. Semanttinen web kansalliseksi voimavaraksi – FinnONTO-hankkeen visio ja tulokset. 25.1.2008

Hyvönen, Eero. Semanttinen web – mitä se on käytännössä?  ATK – Tietotekniikkaa yliopistoille, 2004: 2, s. 38-42.

Hyvönen, Eero. Miksi asiasanastot eivät riitä vaan tarvitaan ontologioita? 10.10.2005

Junkkaala, Jouni. Semanttinen web on jo täällä. tivi.fi 19.8.2008

Siljamäki, Heikki. Semanttinen web: verkon seuraava vaihe kehittyy lupaavasti. tivi.fi 20.2.2010

Tuuli K. Ja Ronnie, nostatte jutuissanne esiin hyviä asioita yhteisöllisestä kirjoittamisesta. Yhteenvetona voisi varmaan sanoa, että yhteisöllinen kirjoittaminen sopii joillekin ihmisille joihinkin tilanteisiin. Erityisesti kansainvälisissä organisaatioissa on yhteisöllinen kirjoittaminen jo nyt arkipäivää, ja  sen merkityksen povataan kasvavan tulevaisuudessa reaaliaikaisen verkon myötä. Mutta tästä lisää tuonnenpana.

Tässä osiossa

• kuulet mobiilin kasvavasta merkityksestä maailmassa
• tutustut erilaisiin mobiilipalveluihin.

Mobiili pesee PC:n  viidessä vuodessa

Mobiilista tulee viidessä vuodessa merkittävämpi työkalu kuin tietokoneesta – tätä mieltä on Morgan Stanleyn analyytikko Mary Meeker, ja on varmasti oikeassa. Toki on huomattava se, että niin kauan kuin meitä vähän varttuneempia on maailmassa, tulee myös PC-käyttö jatkumaan. Nykyisille nuorille mobiili on kuitenkin se luontevin työkalu, kuten aiemmin jo opimme.

Apple mullisti mobiilipalvelut

Yksi merkittävimmistä mobiilipalvelujen kehittämiseen vaikuttaneista tekijöistä oli Applen 2007 lanseeraama iPhone. Mutta vielä tärkeämpi oli seuraavana vuonna käynnistynyt App Store, Applen ohjelmistokauppa, joka teki ohjelmistojen hankinnan mobiililaitteeseen todella helpoksi. App Store on sittemmin toiminut mallina myös mm. Nokian Ovi-palvelulle.

Mobiililaitteiden käyttömahdollisuuksia rajoittaa vain mielikuvitus

Kaukana ovat ne ajat, jolloin matkapuhelinta käytettiin vain puheluihin ja yksinkertaiseen tekstiviestintään. Tämän päivän puhelin toimii kamerana, internet-selaimena, pelikoneena, televisiona, karttana, kalenterina, soittimena, oppimisalustana ym. ym. Verkkoyhteyden omaaviin puhelimiin voi hankkia erilaisia sovelluksia, jolloin matkapuhelminen käyttötapoja rajoittaa vain oma mielikuvitus – katso vaikkapa  iPhoneen saatavia sovelluksia tai Nokian Ovi Kaupan valikoimaa.

Kirjastot eivät hyödynnä mobiilin mahdollisuuksia

Suomen kirjastot eivät toistaiseksi ole osanneet hyödyntää matka- ja älypuhelinten tarjoamia mahdollisuuksia. Harva kirjasto on varmistanut edes omien kotisivujensa käytettävyyden  matkapuhelinlaitteissa, kokoelmahausta nyt puhumattakaan. Saapumisilmoitusten lähettäminen tekstiviestillä on ollut teknisesti mahdollista jo 90-luvun alusta, mutta palvelu on otettu käyttöön vain harvoissa kirjastoissa. Chat-palveluita tarjoavat vain muutamat kirjastot. Meillä on totisesti vielä matkaa aikaan, jolloin kirjastot tarjoavat erityisesti mobiililaitteisiin tarkoitettuja palveluita ja sovelluksia.

Kirjasto taskussa

Kirjastot voisivat hyödyntää mobiililaitteita hyvin monin eri tavoin; tutustu vaihtoehtoihin katsomalla Meredith Farkasin esitys kirjastojen mobiilitrendeistä. 

QR-koodit

Yksi mobiililaitteiden käyttösovelluksista ovat  Quick response -koodit eli QR-koodit, jotka rantautuivat Suomeen pari vuotta sitten. Nyt niitä näkee hyvin yleisesti erityisesti nuorille suunnatun mainonnan yhteydessä. Veikkaan, että itse olette koodia viimeksi nähneet perjantaisen Helsingin matkan aikana: VR käyttää ko. koodia mobiililipuissaan. Leffassakävijät ovat koodeihin törmänneet Finnkinon palveluissa. Ja nyt ne ovat tulossa jo kirjoihinkin!

Tehtävät

1. Testaa, miltä oman organisaatiosi verkkopalvelut näyttävät matkapuhelimessa – näkyvätkö sivut kunnolla? Onko käytettävyys kohdallaan? Toimiiko Etsivähaku myös mobiilina?
HOX Polamkin kirjastolla on yksi älypuhelin, jolla testaus onnistuu – pyydä puhelin Ronnielta.

2. Katso Meredith Farkasin esitys kirjastojen mobiilitrendeistä. Millaisia ajatuksia se sinussa herättää? Millaiset palvelut sinun mielestäsi olisivat hyödyllisiä? Millaisen palvelun näkisit mielelläsi Polamkin kirjastossa, tai vaikkapa omassa lähikirjastossasi? Millaisia mahdollisuuksia ja/tai uhkia näet kirjastojen mobiilipalveluissa? Pohdi asiaa blogissasi.

3. Kommentoi vähintään yhden kurssilaisen kirjoitusta.

Kiinnostuitko? Lue lisää:

Aalto, Tuija. Foursquare antaa tosiaikaista “retkeilyneuvontaa”. Tuhat sanaa 15.3.2010

Aarontay. Accessing library catalogue & databases on your mobile phone. Musings about librarianship 3.1.2010

Aarontay. What are mobile friendly library sites offering? A survey. Musings about librarianship 26.4.2010

Ganapati, Priya. Top technology breakthroughs of 2008. Wired 26.12.2008.

hollanti. Joko tunnet QR-koodin? eAineistot oppimisen resurssi 11.12.2008

MacManus, Richard. 2010 trend: Sensor & mobile phones. ReadWriteWeb 18.1.2010

MacManus, Richard. Mobile web meets Internet of things: barcode scanning. ReadWriteWeb 201.2010

Meeker, Mary. Internet trends. Morgan Stanley 12.4.2010.

Perez, Sarah. Nokia expands its geolocation plans with location services buy. ReadWriteWeb 12.4.2010

Rainisto, Sami. Ovi Store ja App Store juoksivat kilpaa – kumpi voitti? Tietoviikko 14.4.2010

Stephens, Michael. Ten trends & technologies for 2009. Tame the Web 12.1.2009.

Stephens, Michael. Mash ups & mobiles: a conversation with Paul Hagon. ALA TechSource 4.5.2010

UKOLN Briefing documents on mobile technologies

Vasara, Päivi. Laukontorin muumio vartoo apua. Aamulehti Moro 30.12.2009

7 Things You Should Know About QR Codes. Educause 2009.

Tässä osiossa

• opit, mitä tarkoitetaan mashupeilla
• tutustut erilaisiin paikkatietoon perustuviin palveluihin
• näet esimerkkejä siitä, millaisia lisäpalveluita voi rakentaa karttojen ja mashupien avulla.

Mashupien kolme tyyppiä

Mashup (huom! ei sama kuin pushup ;) on yksinkertaisesti sanottuna sivusto tai sovellus, joka yhdistää kaksi tai useampia sovelluksia luodakseen niiden avulla uuden palvelun. Mashupeja on erilaisia, mutta tavallisimmin ne jaetaan kolmeen päätyyppiin:

1. saman tyyppistä tietoa useammasta lähteestä yhdistävät palvelut (data mashup). Yksi esimerkki näistä ovat syötteenlukijat (esim. Google Reader ja Netvibes).
2. kuluttajille suunnatut mashup-palvelut, joissa yhdistellään eri tyyppistä tietoa (consumer mashup), esim. Wikipediavision jossa voi kartasta seurata Wikipedian päivittäjiä suht.koht. reaaliajassa.
3. yritysten mashup-palvelut, joissa yhdistellään dataa, palveluita ja sovelluksia (business mashup). Näistä ehkä tunnetuin esimerkki ovat erilaiset verkkomaksujärjestelmät.

Lue Kari A. Hintikan MikroBitti-kolumni mashupeista.

Karttapalveluiden merkitys kasvussa

Erityisesti karttapalveluihin perustuvat mashupit ovat yleistyneet – myös Suomen julkisissa palveluissa:

• chicagocrime.org, yksi ensimmäisistä mashupeista
• housingmaps.com USAn vuokra- ja myyntiasuntojen hinnatGoogle-maps pohjalla
• HKL – ajoneuvot seuraa Helsingin julkisten liikennevälineiden etenemistä reaaliajasssa
• Tilannehuone.fi näyttää hälytyskeskuksiin tulleet hälytykset kartalla reaaliajassa
• Simpsons Movie Map – Simpsonit Portlandissa
• 5ose (eli “sose”) soseuttaa suomalaisen, suomenkielisen ja kansainvälisen musiikin samaan soppaan

Yritysten ja julkisyhteisöjen tuottamat karttapalvelut ovat hyödyllisiä, mutta niitä ehkä kiinnostavampia ovat yhteisöjen luomat palvelut:

• Katrina information map – kuka tahansa voi liittää karttaan tietoa hirmumyrsky Katrinan aiheuttamista tuhoista.
• Street art locator – löytää katutaiteen mistä tahansa päin maailmaa (paitsi Suomesta).

Tällä hetkellä erityisen ajankohtainen mashup on Googlen perustama Meksikonlahden öljyvuodon etenemistä seuraava kriisipalvelu. Lisää esimerkkejä onnistuneista mashupeista löydät esim. Mashup Awards -sivuilta.

Paikkatietoon perustuvat palvelut kirjastoissa

Kirjastot ovat hyödyntäneet paikkatietoa monin eri tavoin:

• tarjoamalla karttoja omien toimipisteidensä sijainnista (esim. Helsingin Kirjastot kartalla, kirjastot.fi)
• tarjoamalla karttoja kirjastoautojen pysäkeistä (esim. Nokian kirjasto, Tampereen kirjasto)
• tarjoamalla yhteisöllistä paikkatietoa (esim. alueen historiallinen kartta, kuvallinen historia, tietoa alueen merkittävimmistä paikoista).

Julkisyhteisöjen tieto avautumassa kaikille myös Suomessa

Suomessakin on alettu tunnistaa julkisen tiedon merkitys maamme tuottavuuden, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin edistämisessä. Liikenne- ja viestintäministeriön maaliskuussa julkaisema opas neuvoo julkisyhteisöjä tietovarantojensa avaamisessa kaikkien ulottuville. Mitä useampi julkisyhteisö innostuu lähtemään mukaan, sitä enemmän meilläkin tulee olemaan mahdollisuuksia hyödyntää olemassaolevaa tietoa uusissa palveluissa. Tuija Aalto on pohdiskellut sitä, mitä julkisella datalla voisi tehdä.

Tässä osiossa

kuva: Erica Marshall

Mitä se on?

Sosiaalisen median työkaluihin tutustuessasi olet nähnyt paljon esimerkkejä verkkokeskusteluista ja kommenteista. Näissä on toki kyse yhteisöllisyydestä, mutta useimmiten keskustelut ja kommentit ovat hajanaisia ja kaikkea muuta kuin laadukkaita. Yhteisöllisellä kirjoittamisella tarkoitetaan tavoitteellista, yhdessä tehtävää kirjoittamista, yhteisten tekstien tuottamista.

Yhdessä tekeminen vaatii luottamusta ja rohkeutta

Jos sinulla on jo kokemusta muiden kanssa kirjoittamisesta, tiedät, miten vaikeaa se on. Mukana olevien kirjoittajien osaaminen ja persoona vaikuttavat paljon: usein käy niin, että dominoivin kirjoittaa koko jutun ja muut kirjoittajat tyytyvät lähinnä mahdollisten kielioppivirheiden korjauksiin, “ettei se toinen vaan loukkaannu“. Yhdessä kirjoittaminen vaatiikin ennen kaikkea kahta asiaa: luottamusta kirjoittajien välillä ja rohkeutta tuoda esiin oma näkemys.

Sähköpostissa sukkuloivat versiot

Ennen yhteiset tekstit usein tuotettiin kierrättämällä niitä s-postin liitteinä. Kirjoittamista pyrittiin tekemään vuorotellen, mutta siitä huolimatta tekstistä saattoi yhtä aikaa olla liikkeellä useita eri versioita, joiden yhdistäminen oli lopulta kovaa työtä. Joskus versioitumista pyrittiin välttämään sopimalla työnjaosta: yksi kirjoitti johdannon, toinen ensimmäisen luvun jne. Tuloksena oli teksti, jossa kertojan ääni muuttui jatkuvasti. Toimitustyöhön harvoin ainakaan virkamiehellä oli rohkeutta ryhtyä, sillä kuka sitä nyt työkaverin tekstiä rääpisi.

Ja sitten some tuli ja pelasti

Sosiaalisen median kautta yhteisölliseen kirjoittamiseen saatiin järkevämpiä vaihtoehtoja. Tekstit voitiin siirtää verkkoon, jossa kukin kirjoittaja voi vapaasti niitä työstää. Jopa dokumentin yhtäaikainen muokkaus oli nyt mahdollista. Versiohistorian tallentavissa palveluissa (esim. wikit) voitiin tekstin muuttumista seurata ja haluttaessa jopa palauttaa muokattavaksi jokin aikaisempi versioista. Uusin esimerkki tulee Tampereelta, jossa ollaan kirjoittamassa kaunokirjallisuutta Twitterissä!

Yhdessä tuotetun tekstin vahvuuksia

Anne Rongas on vetänyt hyvin yhteen yhteisöllisen kirjoittamisen vahvuuksia:

• tietojen yhdistäminen (jaettu asiantuntijuus)
• taitojen yhdistäminen (erilaiset vahvuudet tehokäyttöön)
• tehokkuus (jatkuva vertaisarviointi)
• vertaisoppiminen
• ajansäästö (ei turhia palavereita, ei s-postirumbaa).

Työkaluja on monenlaisia

Yhteisöllisen kirjoittamisen mahdollistavia  työkaluja on verkko pullollaan. Seuraavassa niistä muutama esimerkki:

Wikit, esim. Wikispaces, Mediawiki, Wikiopisto, Wikiaineisto, Wikikirjasto, Wikidot, Jottit, Wetpaint

Google Docs Tiedostoja voi käsitellä yksin, ryhmässä tai julkisesti. Google Docsissa voi myös vertailla dokumentin eri versioita keskenään ja  katsella dokumentin muutoshistoriaa.

Etherpad mahdollistaa reaaliaikaisen työskentelyn.

Google Wave mahdollistaa reaaliaikaisen työskentelyn. Prototyyppi esiteltiin keväällä 2009.

Kommentoi tätä Työkalu erilaisten dokumenttien kommentointiin ja sisällöistä käytäviin keskusteluihin. Dokumentit voi luoda palvelussa tai tuoda .docx-formaatissa olevista tiedostoista. Rahoittajana on Suomen akatemia.

Verkkokirjoittaminen on oma taiteenlajinsa

Verkkotekstiä ei lueta, sitä silmäillään. Siksi verkkokirjoittamisella on aivan omat sääntönsä – joita muuten kannattaa hyödyntää myös muussa kirjoittamisessa! Lue Opetushallituksen tuottamat lyhyet KenGuru-ohjeet siitä, miten kirjoittaa verkkoon.

Tehtävät

1. Mene kurssin wikiin ja valitse sieltä kohta Uusi esite. Tälle sivulle olen siirtänyt Poliisiammattikorkeakoulun kirjaston vanhan esitteen tekstit.  Muokkaa tekstiä halusi mukaan – leikkaa turhat pois, lisää puuttuvaa tietoa, kirjoita uusiksi silloin kun uutta versiota mielestäsi tarvitaan.

Seuraa viikon aikana myös muiden tekemiä muokkauksia ja työstä niitä edelleen, tarvittaessa kommentoiden ja keskustellen sivun Discussion-välilehdellä. 

2. Kerro blogissa kokemuksistasi: millaista oli kirjoittaa yhdessä muiden kanssa? Miltä tuntui jos/kun joku muokkasi omaa tekstiäsi? Millaisia hyvä ja huonoja puolia näet yhteisöllisessä kirjoittamisessa?

Kiinnostuitko?

Kaarna, Jasper. Wikipedia: näin arvioit artikkelien luotettavuutta. Suomen kuvalehti.fi 25.5.2009

Kielijelppi: Verkkoviestintä

Kirjoittajan ABC: Yhdessä kirjoittaminen ja yhteiskirjoittaminen

Perttilä, Anna & Chydenius, Tarja. Verkkokirjoittaminen

! Tiilikainen, Teppo. Isoveli urkkii [Google tietää meistä melkein kaiken, muttei kerro itsestään juuri mitään]. Suomen kuvalehti  94 (2010): 18, s. 26-31.

Verkkoviestintä. Seinäjoen palvelualojen oppilaitos

Viisautta wikin tekoon

Wikikirjoittaminen on teiltä sujunut pääosin ongelmitta, hyvä te!  Pari asiaa kuitenkin harjoituksessa on noussut esiin, joten ne on hyvä käsitellä tässä yhteisesti.

Linkin voi tehdä myös tekstieditorilla

Linkin teko on osoittautunut välillä ongelmalliseksi. Joskus linkki ei suostu aktivoitumaan, joskus linkki heittää itsensä sivun ensimmäiseksi sanaksi.  Joskus homma toimii ongelmitta.

Tämä ongelma liittyy Wikispaces-palvelun uuteen editoriin ja korjaantunee aika pian. Sitä odotellessa ohje, jolla saatte linkin just sinne minne haluatte:

Avaa tekstieditori: klikkaa sivun Edit-linkkiä, sitten valitse Save-nappulan vieressä oleva nuoli. Sieltä löydät tekstieditorin.

Linkin koodi eri tapauksissa:

a) Linkitys saman wikin sisällä: sivun nimi + teksti, joka toimii linkkinä

[[Tuuli|Reitari]]

b) Linkitys ulkopuoliselle sivustolle: http-osoite + teksti, joka toimii linkkinä

[[http://nono.vuodatus.net/blog/387545|Lähde]]

c) Linkitys kuvaan

[[image:http://www.voimauttavavalokuva.net/SINkuvakirja.jpg width="606" height="245"]]

Suosittelen, että jokainen käytte tutustumassa lähemmin wikikoodiin: menkää itse tekemällenne sivulla ja katsokaa, miltä se näyttää tekstieditorin puolella.

 Oman kuvan lisääminen vaatii sisäänkirjautumista

Wikispaces-tilan käyttö on ollut teille helppoa, sillä voitte editoida sivuja ilman erillistä sisäänkirjautumista – ja siten ilman erillisiä tunnuksia. Tällöin oikeutenne ovat kuitenkin hieman rajatumpia: pääsette muokkaamaan tekstiä, tekemään linkkejä verkkosivustoihin. Kuvien lisääminen sivulle onnistuu, jos sen tekee linkittämällä. Oman kuvan lisääminen onnistuu vain reksiteröityneiltä käyttäjiltä. Jos haluat lisätä sivuille omia kuviasi, pyydä opettajaa apuun.

Kuvan asettelu

Kuvan asettelu on helppoa, kun tietää että kohdassa Alignment luetellut vaihtoehdot Left, Right ja Center viittaavat kuvan ja tekstin suhteeseen. Kun esim. valitset Left, kuva tulee vasempaan reunaan ja teksti juoksee sen rinnalla.

Kuvan kokoa saa helposti muokattua plus- ja miinusmerkeistä painamalla.

Kuvaan voi halutessaan liittää myös linkin (add link).

Tässä osiossa

• tutustut Wikipedian syntyvaiheisiin ja sen taustalla olevaan ideologiaan
• opit arvioimaan Wikipediaa tiedonlähteenä
• tutustut niihin Wikipedian käytäntöihin sisällöntuottajan näkökulmasta.

Wikipedia on opettanut lähdekritiikkiä

Wikipedia on sinulle varmasti tuttu sekä tiedonlähteenä että ennen kaikkea siitä keskustelusta, jota Wikipedian luotettavuudesta on käyty julkisessa mediassa. Kiitos tämän julkisen keskustelun, opiskelijamme ovat nykyisin hyvin tietoisia lähdekriittisyydestä ja sen merkityksestä erityisesti verkossa.

Wikipedia sai alkunsa 2001

Englanninkielinen Wikipedia perustettiin tammikuussa 2001, ja suomenkielinen noin vuotta myöhemmin. Nykyisin Wikipedia löytyy yli 270 kielellä. Tutustu Wikipedian historiaan ja toimintaperiaatteisiin lukemalla aihetta koskeva artikkeli. Huomaa, että englanninkielisenä löydät ajantasaisemmat tiedot, joskin niistä puuttuu suomalainen näkökulma.

Miten arvioida Wikipedian tietoa?

Wikipedian sisällön arviontiin pätevät samat kriteerit kuin muidenkin aineistojen arviointiin:  luotettavuus, objektiivisuus, kattavuus ja ajantasaisuus. Tämän lisäksi arviointia auttavat wikin ominaispiirteet:

1. käytetyt lähteet: onko artikkelissa mainittu lähteitä? ovatko ne helposti löydettävissä? ovatko ne luotettavia lähteitä?
2. artikkelin historiasivu: onko artikkelista olemassa monta eri versiota? kuinka moni on osallistunut sen tuottamiseen?
3. artikkelista käyty keskustelu: kuinka paljon keskustelua on yleensä, ja kuinka moni siihen on osallistunut? onko keskusteluissa kiistelty jostakin tietystä asiasta?

Wikipedia tutkimuksen kohteena

Wikipediasta on kymmenessä vuodessa ehditty tehdä paljon myös tieteellistä tutkimusta. Tutkimuksissa on keskitytty pääosin kahteen näkökulmaan: 1) sisällön tuottaminen ja luotettavuus sekä 2) Wikipedia sosiaalisena ilmiönä. Viime aikoina on  keskuteltu erityisesti siitä, miten yksipuolisen kuvan Wikipedia maailmasta antaa: suurin osa tiedontuottajista on nuoria valkoisia miehiä. Samasta voi käsittääkseni syyttää koko länsimaista kulttuuria, joskin sillä erotuksella että tietoperustamme taustalla ovat  vanhat valkoiset miehet :)

Sisällön tuottaminen Wikipediaan

Viime viikolla opimme tuottamaan yksinkertaisia wikisisältöjä. Tarkimmat varmasti huomasivatkin, että wikissä on käytössä oma koodijärjestelmänsä, joka eroaa huomattavasti esim. html-kielestä. Wikiartikkelin tuottaminen on helppoa nykyisillä wysiwyg-editoreilla, mutta taustalla oleva koodi on hyvä hallita edes auttavasti. Koodia ei kannata säikähtää, sillä se on erittäin yksinkertaista ja kauniin loogista: tutustu Wikipedian ohjeisiin sivujen muokkauksesta.

Tehtävät:

1. Valitse joko A tai B:

A. Kirjoita Wikipediaan artikkeli jostakin sinua kiinnostavasta aiheesta. Aloita lukemalla ohje Uuden artikkelin luominen. Kerro kokemuksistasi blogissa.

Wikipedian etusivulla on myös osio Miten voit auttaa, josta löytyy listoja kirjoittajia kaipaavista aiheista. Löytyisikö sieltä jokin sopiva?

B. Etsi suomenkielisestä Wikipediasta jokin sinua kiinnostava artikkeli (ei tynkä!)  ja tutustu siihen. Arvioi artikkelin tietosisältöä  tässä luvussa oppimiesi periaatteiden mukaisesti. Vertaa artikkelin sisältöä myös muihin kieliversioihin – onko esim. englanninkielinen vastaava artikkeli laajempi vai suppeampi? Millaisia lähteitä näissä on käytetty? Kirjoita arviointi blogiisi.

2. Kommentoi vähintään yhden kurssikaverin blogikirjoitusta.

Kiinnostuitko? Lue lisää:

Isoveli valvoo nyt Wikipediassakin. Kauppalehti 26.8.2009

Puustinen, Johanna. Vapaaehtoiset hylkäävät Wikipedian. MikroPC 24.11.2009

Sani, Ilari. Wikipedia uudistuu – sovellukset voivat köhiä. Tietoviikko 30.3.2010.

Wikipedia Survey 2008

Wikipedian käyttäjän käsikirja