9. Tekijänoikeus verkossa: OA ja CC

Tässä osiossa

• palautat mieleesi, mitä tarkoittaa Open Access (OA)
• opit tekijänoikeuksista verkossa yleensä ja sosiaalisessa mediassa erikseen
• tutustut Creative Commons -lisensseihin
• määrittelet omalle blogillesi CC-lisenssin.

Maailman käytetyin näppäinyhdistelmä
Tekijänoikeudet pätevät myös verkossa

Sähköisen tiedon ongelmana on sen helppo käsiteltävyys: mitä tahansa saa napattua mistä tahansa ja muokattua miten tahansa. Kirjastossa tai museossa työskentelvänä olet erittäin tietoinen siitä, että tekijänoikeudet pätevät myös verkossa. Tämänkin kurssin yhteydessä minulta on jo muutama kysynyt, jotta mitenkäs ne tekijänoikeudet sallivat muiden tekemän aineiston upottamisen (embedding) omaan blogiin. Ennen kuin perehdymme tähän kysymykseen, pyydän sinua palaamaan ajassa hieman taaksepäin.

Muistatko vielä OA-aatteen?

Open access eli tiedon avoin saatavuus liittyy vahvasti tieteelliseen julkaisemiseen ja sitä kautta tietysti korkeakoulujen, kirjastojen ja museoiden arkipäivään. Suomessa OA-aatetta edistää FinnOA, Suomen Open Access -työryhmä. Lue heidän sivuiltaan, miten työryhmä määrittelee OA-käsitteen ja sen, millaisia asioita siihen liittyy.

Tutkimustiedon saattaminen vapaaseen käyttöön on hieno aate, josta ensimmäisiä kirjastoissa yleisesti hyödynnettyjä esimerkkejä lienevät Directory of Open Access Journals (DOAJ) ja Public Library of Science (PLoS). Ammattikorkeakoulujen Theseus perustuu sekin OA-ajatteluun. Theseuksessa tekijänoikeudet määritellään Creative Commons-lisensseillä.

Creative Commons

Yksi pahimmista tiedon vapaan saatavuuden esteistä on tekijänoikeuksien turvaaminen elektronisessa muodossa olevassa aineistossa. Vuonna 2002 syntyi Creative Commons, jolla tekijänoikeuksien määrittelystä tuli helppoa ja yksinkertaista – myös verkossa. Creative Commons -lisensseillä voit itse helposti määritellä sen, millaiset vapaudet haluat antaa teoksesi käyttäjälle antaa.

Kuusi tavallisinta CC-lisenssiä ovat:

1. Nimeä
2. Nimeä – Epäkaupallinen
3. Nimeä – Epäkaupallinen – Tarttuva
4. Nimeä – Ei muutettuja teoksia
5. Nimeä – Epäkaupallinen – Ei muutettuja teoksia
6. Nimeä – Tarttuva

CC on yleisesti käytössä verkossa - myös sosiaalisessa mediassa

Creative Commons -lisenssillä voi määritellä oikeuksia mihin tahansa teokseen, oli se sitten muodoltaan kirja, artikkeli, blogi, kuva, äänitiedosto tai mitä muuta tahansa. Theseus käyttää CC-lisenssejä opinnäytteiden tekijänoikeuksien määrittelyyn. Hieno esimerkki CC-lisenssien käytöstä videoiden yhteydessä tulee Pohjois-Savosta: lue, miten CC:a hyödynnettiin museoiden esittelyvideoiden verkkojulkaisussa.  

Lisää CC-lisenssejä käyttäviä sisältöjä voit etsiä CC:n omalla hakukoneella tai lempiorganisaatiosi Yahoon CC-haulla. Creative Commons -lisenssit ovat yleisesti käytössä myös sosiaalisessa mediassa, jossa sitä käyttävät mm. Slideshare ja kuvapalvelu Flickr, johon tutustumme seuraavaksi. 

Tehtävät:

1. Kurssiblogiin on määritelty sen sisältöä koskeva CC-lisenssi Nimeä-Epäkaupallinen 1.0 Suomi (ks. kuva oikeassa palkissa).  Jos haluat hyödyntää täällä julkaistua oppimateriaalia ja muokata sitä eteenpäin, onko se sallittua? Oikea vastaus julkaistaan tämän jutun kommentissa perjantaina 26.2.

2. Tutustu CC-lisensseihin: lue ensin perustiedot lisensseistä ja  harjoittele sitten käyttämään lisenssinvalitsinta. Kokeile rohkeasti eri vaihtoehtoja! Lisenssinvalitsin on yksinkertainen hakukone, jossa tekemäsi haut eivät tallennu minnekään.

3. Luo omalle blogillesi CC-lisenssi. Kerro blogissasi, minkä lisenssin valitsit ja miksi. Halutessasi voit pohdiskella tekijänoikeutta yleisemminkin. Muista linkittää artikkelisi valitsemaasi lisenssiin!

Jos haluat liittää lisenssin blogiisi kuvana – siis samaan tapaan kuin kurssiblogissa – pyydä opettajalta apua.