1. Johdatus sosiaaliseen mediaan

Tämän osion luettuasi:

• tiedät, mitä tarkoitetaan käsitteillä sosiaalinen media ja web 2.0.
• sinulla on käsitys sosiaalisen median merkityksestä.

Mikä ihmeen sosiaalinen media?

Yksinkertaisesti sanottuna sosiaalisessa mediassa on kyse siitä, että erilaiset ihmiset yhdessä rakentavat sisältöjä ja merkityksiä verkossa. Sosiaalista mediaa on kuitenkin vaikea määritellä tarkasti. Käsitettä voidaan tarkastella hyvin monesta näkökulmasta korostaen esim. sisältöä, tiedon jakamista tai sosiaalisen median prosessiluonnetta. Tutustu Harto Pönkän kirjoitukseen, jossa näitä kaikkia eri tarkastelutapoja on avattu selkeästi.

Mitä sitten on Web 2.0?

Alunperin termi Web 2.0 liittyi ennen kaikkea tekniikkaan. Termin lanseeraaja Tim O’Reillyn mukaan web 2.0-ajattelussa verkko ymmärretään alustana, jossa (liike)toiminnan säännöt ovat erilaiset. Pointti on siinä, että käyttäjät (asiakkaat) ovat arvokkaita. Yritysten tehtävä on kehittää palveluita, jotka kehittyvät käyttäjämäärän kasvaessa.

Nykyisin termillä useimmiten viitataan laajempaan käsitteeseen, joka liittyy siihen uudenlaiseen toimintatapaan jonka tämä uusi verkkoteknologia on mahdollistanut. Tässä merkityksessä termi on synnyttänyt varsinaisen 2.0-buumin: on opetus 2.0, myynti 2.0, kirja 2.0, yhteiskunta 2.0, yritys 2.0. Kaikilla yritetään kuvata toimintatavan perusteellista muutosta – tai haavetta siitä.

Seuraava kaavio valottaa hieman sitä, miten web 2.0 eroaa perinteisestä “3w:stä” (www):

Web 3.0 ja Web 4.0

Nykyisin puhutaan itse asiassa jo Web 3.0:sta ja Web 4.0:sta. Käyttäjäystävälliseen Web 3.0 :an liittyy ennen kaikkea semanttinen web jonka sovelluksista tutuimpia lienevät Yleinen Suomalainen Ontologia  (YSO), MuseoSuomi ja KulttuuriSampo. 

Älykkäänäkin webbinä tunnettu Web 4.0 viittaa entistä suurempaan riippumattomuuteen yksittäisten tietokoneiden käyttöjärjestelmistä. Yksi esimerkki web 4.0 sovelluksista voisi olla tilanne, jossa olet ostamassa jotakin verkkokaupasta. Kun olen aloittanut ostamisen, web 4.0 kertoo että tuote on saatavana halvemmalla jostakin toisesta verkkokaupasta. Tai  kysyy, oletko varma että haluat käyttää juuri tätä verkkokauppaa: toisella toimittajalla olisi parempi maine ja positiivisemmat käyttäjäkokemukset. Tämän ja monta muuta konkreettista esimerkkiä web 4.0:n käyttötavoista löydät Seth Godinin blogista. 

Miksi sosiaalinen media on tärkeä?

Mikä sitten tekee sosiaalisesta mediasta niin tärkeän, että meidänkin on tutustuttava siihen? Kaikkein selvin syy on se, että sosiaalinen media on muuttanut koko ympäröivän yhteiskuntamme toimintatapoja. Jos haluamme säilyä merkityksellisinä omalle toimintaympärisöllemme, on meidän syytä seurata sen muutoksia ja muokata omaa toimintaamme. USA:ssa, jossa mediakehitys lienee muita maita pidemmällä, sosiaalista mediaa pidetään yhtä vallankumouksellisena kuin Gutenbergin painokone oli aikoinaan!  

Poliisihallinnossakin on ymmärretty, että sosiaalista mediaa käytetään Suomessakin aktiivisesti: virtuaalipoliisit päivystävät galtsussa (IRC-galleriassa) ja seuraavat YouTuben yhteisöjä. Poliisi on  näkyvästi läsnä  myös “naamakirjassa” eli Facebookissa. Myös meidän poliisihallinnon kirjastoissa ja museossa on syytä tutustua sosiaaliseen mediaan, jotta tiedämme mistä siinä oikein on kyse ja mitä web 2.0 työkaluilla yleensä on mahdollista tehdä.

Itse korostaisin ennen kaikkea niitä mahdollisuuksia, joita sosiaalinen media tarjoaa palveluorganisaation ja sen asiakkaan aidolle kohtaamiselle. Vähänkin sosiaalisessa mediassa liikkumalla me kirjastoissa ja museoissa voimme helposti selvittää, mikä asiakkaille on  tärkeää ja sitä kautta suunnitella palvelutarjontaamme. Kirjaston vanhat mantrat asiakasystävällisyys ja -lähtöisyys voidaan korvata aidolla vuorovaikutuksella, joskin tämä vie kieltämättä aikansa: Suomessa tätä keskustelukulttuuria ollaan vasta luomassa.

On myös syytä huomata, että sosiaalinen media mahdollistaa tiedon jakamisen ja välittämisen aivan uudella tavalla. Reaaliaikaisen tiedon merkitys on nousussa, eikä vähiten siksi että web 2.0:n työkalut sen mahdollistavat. Samalla lähdekriittisyyden merkitys korostuu: informaation käyttäjältä vaaditaan entistä suurempaa valveutuneisuutta ja parempia taitoja arvioida tietoa. Tämä heijastuu luonnollisesti myös kirjaston antamaan opetukseen. Jotta voimme opettaa sosiaalisen median tiedonlähteiden arviointitaitoja, on meidän itsekin ne tunnettava.

Sosiaalinen media tarjoaa erinomaisen keinon parantaa ja tehostaa organisaation sisäistä viestintää: tieto edellisen päivystyksen aikana tehdyistä tietopalvelukysymyksistä tai vaikkapa huoltoa odottavasta kopiokoneesta siirtyy nopeasti ja varmasti kaikille. Poliisihallinnon tietopalvelut ovat kovin pieniä organisaatioita, joissa sisäinen viestintä toimii ilman sosiaalista mediaakin:  kun kaikki työskentelevät samassa tilassa, tiedon tehokkas välittyminen onnistuu vain ääntä korottamalla. Jos kuitenkin tarkastelemme vähän suurempaa organisaatiota, tilanne on aivan toinen: esim. Poliisiammattikorkeakoulussa yleisesti kaivataan opettajien välisen vuorovaikutuksen lisäämistä, mutta mm. tiukat lukujärjestykset eivät mahdollista perinteisiä opettajankokouksia. Sosiaalisen median työkalut saattaisivat olla yksi keino kehittää kaivattua yhteisöllisyyttä sekä tarjota mahdollisuuksia keskusteluun ja uusien asioisen ideointiin.

Kiinnostuitko? Lue lisää: 

Erkkola, Jussi-Pekka. Sosiaalisen median käsitteestä. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu, Medialaboratorio, 2008.

Hintikka, Kari A. Web 2.0: johdatus internetin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Helsinki: Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus, 2007. (Tieke 28)

Kalliala, Eija & Toikkanen, Tarmo. Sosiaalinen media opetuksessa. Helsinki: Finn Lectura, 2009.

Lietsala, Katri & Sirkkunen, Esa. Social media: introduction to the tools and processes of participatory economy. Tampere: University of Tampere, 2008.  (Hypermedia Laboratory net series 17)

Majava, Jere. Blogit opetuksessa : kohti henkilökohtaisia oppimisympäristöjä. Luento Blogien opetuskäyttö –seminaarissa Tampereella 24.10.2006.

O’Reilly, Tim. What is Web 2.0.: Design Patterns and Business Models for the Next Generation of Software. 30.9.2005

Rongas, Anne. Sosiaalinen media oppimisen tukena. Helsinki: Opetushallitus, 2008.